Empatia

Myötäelämisen tiede

Taivas saa odottaa – paluu älykkyyden kultin planeetalle

Miksi arvostaa jotain tulevaisuuden hypoteettista elämää enemmän kuin niitä ihmeellisiä olentoja, joiden kanssa olemme kehittyneet ja jaamme maapalloa tällä hetkellä? Ainakin juuri nyt meidän olisi nähtävä tulevaisuutemme ennemmin täällä maan päällä kuin toisilla planeetoilla.

Sami Keto

 

Kirjoitin jokin aika sitten älykkyyskäsityksemme puutteita pohtivan kaksiosaisen artikkelin otsikolla “Älykkyyden kultti”, osa 1 täällä ja osa 2 täällä. Tämä kirjoitus on sille jatkoa (mikä selittää, elokuvaviittausten lisäksi, kummallista otsikkoa).


Vanhan sananlaskun mukaan älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei koskaan joudu. Jos ajattelemme tilannetta, mihin ihmiskunta on ajautunut ekokatastrofin kynnyksellä, ei itsellemme antama lajinimi1 tunnu kovin osuvalta. Mutta ei hätää, ylivertaisella älykkyydellämmehän siitä selviämme! Tämänkaltaisia ajatuksia on esittänyt viime aikoina julkisuudessa muun muassa tähtitieteilijä ja tietokirjailija Esko Valtaoja.2 Älykkyys rinnastuu ennen kaikkea kykyyn kehittää uutta teknologiaa ratkaisemaan ongelmia, joita vanha teknologia on aiheuttanut.3 Päätepisteenä on se, että voimme toteuttaa kohtalomme: paeta täältä elinkelvottomaksi käyvältä vähä-älyisten eläinten asuttamalta planeetaltamme ylös tähtiin ja liittyä vertaistemme (onko niitä?) seuraan. Parhaillaan Boeing ja Elon Muskin SpaceX käyvätkin kilpajuoksua siitä, kumpi ehtii ensin Marsiin.4


Teknokraattiset edistysmieliset on yksi politiikantutkija Lauri Holapan esittämistä tämän ajan suurista poliittisista ryhmistä.5 Kutsun heitä lyhyemmin teknokraateiksi, ja esittelen heistä nyt karikatyyrimäisen kuvan.6 Teknokraatit pyrkivät asettamaan itsensä poliittisten jakolinjojen ulkopuolelle, järjen lähettiläiksi. Vaikka teknokraatit katsovat maailmaa antroposentristen linssien läpi, siinä ei heidän mielestään ole mitään ideologista tai uskonnollista, vaan ihmiskeskeisyys perustuu vain objektiiviseen totuuteen. Teknokraateille ihminen on “luomakunnan” kruunu, eläin toki, mutta aivan erityisen poikkeuksellinen sellainen. Vaikka oikeastaan teknokraattien erityisyyden kertomus ei koskekaan ihmistä olentona, vaan ihmisen kehittämää teknologiaa. Heillä on rajaton usko teknologiaan, mutta lopulta aika vähän uskoa “tavalliseen” ihmiseen. Teknokraattien mielestä on hyvinkin mahdollista muuttaa jokin toinen avaruudenkappale ihmiselle elinkelpoiseksi. Sen sijaan vaikkapa se, että ihmiset muuttaisivat elintapojaan ekologisesti kestävämmiksi, on heistä käytännössä mahdotonta. Siksi teknokraattien “taivasta” asuttaa teknologialla parannellut ihmiset, jotka ovat voittaneet evolutiiviset rajoitteensa.

En pyri kritisoimaan teknologiaa itsessään. “Teknologia on vastaus joihinkin kysymyksiin.”7 Sen osuuden kasvaminen ihmisyhteisössä voi tuoda mukanaan paljon hyvää ja teknologian kehityksen täytyy näytellä suurta roolia myös ympäristöongelmien ratkaisussa. Teknologiamyönteisyys ei välttämättä itsessään tarkoita liiallista ihmiskeskeisyyttä; käyttäväthän monet muutkin eläimet omanlaistaan teknologiaa. Teknokratiassa ei kuitenkaan tunnuta annettavan arvoa muulle planeettamme elämälle eikä myöskään vaikuteta ymmärettävän tai huomioitavan elämän keskinäisriippuvuutta. Olemme sosiaalisia olentoja, erottamattomasti kytköksissä muuhun elämään – myös muuhun kuin ihmiskuntaan.8 Vaikka teknologia ehkä kehittyykin, miten käy ihmisen? Emme oikeastaan vielä tiedä, miten ihminen sopeutuu avaruuteen, koska ihminen on toistaiseksi viettänyt yhtäjaksoisesti avaruudessa vähän alle kaksi vuotta.9

Huolimatta siitä, että teknokratian “arkin” ovella lukee vain ihmisille – joita pääsee matkaan vain harvoja ja tarkkaan (älykkyysosamäärän perusteella?) valittuja, ”taivaspaikkoja” on vähän – sinne astuisi joka tapauksessa enemmän muuta elämää kuin ihmistä. Se johtuu siitä, että olemme holobiontteja10: monilajisia yhteisöjä, joissa on enemmän muiden eliöiden kuin ihmisen soluja.11 Tämä muu elämä – mikrobiomi – vaikuttaa meissä lähes kaikkeen; vuorovaikutus on valtaosin myönteistä ja jopa välttämättömätöntä.12 Avaruudessa oleminen köyhdyttää ihmisen mikrobiomia: Nasa on aloittanut pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka alustavat tulokset kertovat tämän.13 Mutta emme tiedä vielä, mitä vaikutuksia tällä on ihmisen hyvinvointiin ja hengissä selviämiseen.

Tähän liittyy paljon avoimia kysymyksiä, kuten se, miten turvaamme maapallon ulkopuolella syntyneiden sukupolvien kehittymisen terveiksi yksilöiksi; mikrobit ovat nimittäin yksilönkehityksessä tärkeässä roolissa.14 Se, että olemme holobiontteja, on vain yksi esimerkki siitä, miten olemme kehittyneet tällä planeetalla muun elämän kanssa ja kietoutuneet siihen lukuisilla eri mekanismeilla.15 Emme tiedä, millaisia vaikutuksia näiden kytkösten katkaisemisella on. Tähtiin kurkottamiseen liittyykin paljon katteetonta optimismia. Meidän olisi ennen kaikkea kyettävä luomaan toivoa siihen, että voimme estää akuutteja ekokatastrofeja täällä maapallolla. Jos ongelmamme tällä hetkellä on se, että emme pysty asettamaan 100 vuoden etua muutaman vuoden tai kvartaalin edun edelle, huomion suuntaaminen miljoonien vuosien päähän ei ole mielekästä.

Ehkä jonkinlainen olento joskus muuttaa asumaan vieraalle planeetalle, mutta sen elämä ei välttämättä koostu sellaisesta, jota me pidämme arvokkaana.16 Miksi meidän pitäisi siis arvostaa jotain tulevaisuuden hypoteettista elämää enemmän kuin niitä ihmeellisiä olentoja, joiden kanssa olemme kehittyneet ja jaamme maapalloa tällä hetkellä? Taivas saa odottaa.

 

1homo sapiens = viisas ihminen. Viisauden lisäksi lajinimessämme saattaa olla sekin “virhe”, että taksonomisesti tarkasteltuna meillä pitäisi olla sama sukunimi kuin bonoboilla ja simpansseilla:
Wildman, D.E., Uddin, M., Liu, G., Grossman, L.I. & Goodman, M. (2003) Implications of natural selection in shaping 99.4% nonsynonymous DNA identity between humans and chimpanzees: enlarging genus Homo. Proceedings of the national Academy of Sciences 100 (12), 7181-7188.

2Valtaojan haastattelu Maaseudun tulevaisuudessa 23.8.2017. Osoitteessa: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/esko-valtaoja-ymp%C3%A4rist%C3%B6ongelmat-ovat-ohimenevi%C3%A4-ja-pieni%C3%A4-ongelmia-ja-ne-ovat-t%C3%A4ysin-ratkaistavissa-1.202642

3Esimerkkinä mm. se, että monet pitävät tekoalyä suurimpana uhkana ihmiskunnalle, ja tekoälyä kehittämällä sekä lisätään sen aiheuttamaa uhkaa että torjutaan sitä.

4Osoitteessa: https://arstechnica.com/science/2017/12/boeing-we-are-going-to-beat-spacex-to-mars/

5Holappa, L. (2017). Länsimaiden poliittinen pelikenttä uudistuu. Sorsa-säätiö. Osoitteessa: http://sorsafoundation.fi/fi/lansimaiden-poliittinen-pelikentta-uudistuu-kansalliskonservatiivinen-oikeisto-teknokraattinen-edistysmielisyys-ja-vasemmistopopulismi-korvaavat-vanhat-voimat/

6Kaikkia teknokraatteja avaruuden valloitus ei toki kiinnosta, ja teknokratiaan liittyvä voimakas antroposentrismi onkin oleellisempi kritiikin aihe tässä kirjoituksessani.

7Tämä on lainaus Sinusta tulee koivu -teoksesta (2017), Teemu Mäen ohjaamasta monitaiteellisesta esityksestä, jossa kuvataan mm. sitä, että teknologiakriittisyys ei tarkoita teknologiakielteisyyttä.

8Katso esim. Bateson, G. (1973). Steps to an Ecology of Mind. Paladin; Naess, A. (1984). A defence of the deep ecology movement. Environmental Ethics, 6(3), 265-270, Bascompte, J. (2009). Disentangling the web of life. Science, 325(5939), 416-419.

9Yhdysvaltalainen astronautti Peggy Whitsonista rikkoi tänä vuonna ennätyksen. Hän palasi maan päälle 665 avaruudessa vietetyn päivän jälkeen syyskuussa.

10Margulis, L., & Fester, R. (Eds.). (1991). Symbiosis as a source of evolutionary innovation: speciation and morphogenesis. Mit Press.

11Katso esim: Savage, D. C. (1977) Microbial ecology of the gastrointestinal tract. Annual Review of Microbiology 31, 107–133; Sender, R., Fuchs, S., & Milo, R. (2016) Revised Estimates for the Number of Human and Bacteria Cells in the Body. PLOS Biology, 14 (8). https://doi.org/10.1371/journal.pbio.1002533

12Katso esim: Tillisch, K., Labus, J., Kilpatrick, L., Jiang, Z., Stains, J., Ebrat, B., & Mayer, E. A. (2013) Consumption of fermented milk product with probiotic modulates brain activity. Gastroenterology 144 (7), 1394-1401;
Schmidt, K., Cowen, P. J., Harmer, C. J., Tzortzis, G., Errington, S., & Burnet, P. W. J. (2015) Prebiotic intake reduces the waking cortisol response and alters emotional bias in healthy volunteers. Psychopharmacology 232 (10), 1793–1801;
Scientific American (2014b) How Gut Bacteria Help Make Us Fat and Thin. Osoitteessa: https://www.scientificamerican.com/article/how-gut-bacteria-help-make-us-fat-and-thin/. [Katsottu 1.7.2017].

13Nasa (2017). How Stressful Will a Trip to Mars Be on the Human Body? We Now Have a Peek Into What the NASA Twins Study Will Reveal. Osoitteessa: https://www.nasa.gov/feature/how-stressful-will-a-trip-to-mars-be-on-the-human-body-we-now-have-a-peek-into-what-the-nasa

14Katso esim: Reardon, S. (2014) Gut–brain link grabs neuroscientists. Nature News 515 (7526), 175;
Smith, P. A. (2015) The tantalizing links between gut microbes and the brain. Nature News 526 (7573), 312.

15Katso esim. Bateson, G. (1973). Steps to an Ecology of Mind. Paladin; Naess, A. (1984). A defence of the deep ecology movement. Environmental Ethics, 6(3), 265-270, Bascompte, J. (2009). Disentangling the web of life. Science, 325(5939), 416-419.

16Tätä pohditaan mm. Yuval Noah Hararin Homo Deus: Huomisen lyhyt historia (2017) -kirjassa.